Brands Airthings Airthings yrityksillePaluu toimistoon: Ilmanlaatu etusijalla

Paluu toimistoon: Ilmanlaatu etusijalla

Koronaviruspandemia on aiheuttanut yrityksille paljon päänvaivaa kaikkialla maailmassa, yrityksen koosta tai toimialasta riippumatta. Vaikka poikkeukselliset olot jatkuvat edelleen, osa yrityksistä ja alueista on jo tekemässä paluuta normaaliin arkeen tulevien viikkojen ja kuukausien aikana - hitaasti mutta varmasti.

Airthings Wave Plus -ilmanlaatumittari toimiston seinällä

Työpaikalle paluun valmistelu

Jos olet yrittäjä tai toimistopäällikkö ja joudut nyt valmistelemaan työntekijöidesi paluuta toimistolle, tai jos olet itse yksi työntekijöistä, ovat epävarmuus ja jännitys hyvin tavallisia ja todennäköisiä tuntemuksia. Nämä huolet nostavat esiin useita kysymyksiä. Mitä muutoksia työtapoihin tai itse rakennukseen tulisi tehdä, jotta kaikki voisivat työskennellä turvallisesti ja mukavasti? Onko mahdollista ottaa helposti ja nopeasti käyttöön uusia turvallisuustoimia, joista ei koidu suuria taloudellisia vaikeuksia jo valmiiksi tiukassa tilanteessa?

Huolehdi työntekijöidesi terveydestä ja hyvinvoinnista

Johtajat ja toimistopäälliköt, jotka pitävät työntekijöitään suuressa arvossa, panostavat runsaasti resursseja heidän terveytensä ja hyvinvointinsa turvaamiseen. Ennen kaikkea tulee muistaa, että COVID-19-virus leviää ilman välityksellä, erityisesti sisätiloissa joissa on paljon ihmisiä. Tästä syystä on vaikeaa, ellei jopa mahdotonta, palata sataprosenttisesti vanhoihin työtapoihin, jotka toimivat ennen pandemiaa. Maailman terveysjärjestön ja paikallisviranomaisten suositukset tulee ottaa huomioon. Koronaviruspandemian vuoksi huomio kiinnittyy nyt työpaikkojen hygieniaoloihin. Yksi tärkeistä osa-alueista yrityksessä kuin yrityksessä on sisäilman laatu.

Turvallinen töihinpaluu

Nämä neljä tapaa auttavat yrityksiä selviämään työpaikalle paluusta turvallisemmin kuin koskaan, ennen kaikkea ilmanlaadun osalta:

1. Toimistorakennuksen diagnosointi
Olet saattanut kuulla puhuttavan “sairaan rakennuksen oireyhtymästä”. Sillä tarkoitetaan rakennusta tai tilaa, jonka käyttäjät kärsivät huonon sisäilman aiheuttamista ongelmista, kuten päänsärystä, hengitystieoireista, allergiaoireista ja keskittymisvaikeuksista. Sisäilmaongelmia voi olla upouusissakin toimistorakennuksissa, jos ilmanlaatuun ei ole panostettu riittävästi. Sisäilman laadun diagnosointi on ensimmäinen askel kohti tilanteen parantamista ja työntekijöiden terveyden suojaamista. Tähän tavoitteeseen voi päästä vain säännöllisellä sisäilman laadun seurannalla ja ongelmakohtiin puuttumisella.
2. LVI-järjestelmien kartoitus
Toimistorakennusten ilmastointi- ja lämmitysjärjestelmien kunnon, puhtauden ja tehokkuuden arviointi on ensimmäinen askel kohti mahdollisten ongelmien ratkaisua. Jos siinä ilmenee heikkouksia, voi olla tarpeen investoida uuteen järjestelmään tai tehokkampaan sisäilman laadun ja epäpuhtauksien seurantaan.
Sisäilman laadun diagnosoinnin tulokset kertovat, kannattaako keskittyä ilmastoinnin lisäämiseen, ilmansaasteita aiheuttavien tuotteiden poistamiseen tai suodattimien tiheämpään vaihtamiseen. Sisäilmateknologia on välttämätön investointi näinä aikoina – mutta parhaimmillaan sitä ei edes tarvitse pitää kulueränä. Tutkimukset osoittavat, että ilmanlaadun tarkkailuun panostaminen auttaa säästämään rakennuksen energiakuluissa. Keskimäärin jo pienikin ilmanlaadun parantamiseen käytetty summa auttaa lisäksi parantamaan työhyvinvointia ja -tehokkuutta merkittävästi, ja suurissa yrityksissä tästä voi syntyä huomattavia säästöjä.
3. Rakennuksen käyttöaste
Rakennuksen käyttöasteen rajoittaminen voi tuntua itsestään selvältä tavalta vähentää ihmisten välisiä kontakteja, mutta sen tarkkuus on kyseenalaistettavissa. Sisäilman laatua seuraavan teknologian avulla voi niin ikään mitata rakennuksen tai tilan ihanteellista käyttöastetta.
Jos samassa tilassa on liikaa ihmisiä, viruksen leviämisen riskit tunnetaan. Jos taas käyttöaste on liian alhainen, ilmastointijärjestelmän hyödyt jäävät kauas ihanteellisista. On siis hyvä seurata, missä työntekijäsi työskentelevät rakennuksen puitteissa. Useimmat ilmastointijärjestelmät ovat päällä ympäri vuorokauden riippumatta siitä, onko rakennuksessa ketään, mikä voi jopa kaksinkertaistaa lämmitys-, huolto- ja korjauskulut. Kannattaa siis selvittää, voisiko ilmastointia automatisoida niin, että se on käytössä vain työaikana tai vain niissä tiloissa, joita kullakin hetkellä tarvitaan.
4. Nyrkkisääntö: 30-60 %
Viimeisenä mutta ei vähäisimpänä, sisätilojen ilmankosteuden tulisi pysyä 30 ja 60 prosentin välillä. Tutkimukset ovat osoittaneet selvän yhteyden flunssaviruksen leviämisen ja matalan ilmankosteuden välillä. 23 prosentin ilmankosteudessa 70-77% flunssaviruksista pysyivät tartuttavina jopa tunnin kuluttua yskimisestä tai aivastamisesta. Ilmankosteuden nostaminen 43 prosenttiin vähensi tartuttavien partikkeleiden määrää 14 prosentiin. Virusten leviämistä edistää se, että toimistorakennusten keskusilmanvaihto pitää ilman yleensä erittäin kuivana. Toisaalta liian korkea ilmankosteus voi johtaa kosteus- ja homeongelmiin. 30 ja 60 prosentin välillä pysytteleminen auttaa siis välttämään molempia ääripäitä.