Pizzauunia koskevat usein kysytyt kysymykset
Valintaan vaikuttaa uunin tilavuus; ratkaisevia tekijöitä ovat nimittäin uunin koko ja maksimikuumuus. Hyvä pizzauuni kykenee tarjoamaan niin korkean lämpötilan, että yksi pizza kypsyy jo 1–2 minuutissa. Siksi pizzauunia valittaessa on otettava huomioon sekä kypsennysaika että uunin koko. Esimerkiksi pienimmissä kannettavissa pizzauuneissa voi kypsentää vain yhden annospizzan kerrallaan, mutta koska kypsennysaika on lyhyt, sillä pystyy kypsentämään pizzat isollekin perheelle.
Milkäli pizzauuni on kooltaan hieman isompi, pizzaa on helpompi kääntää. Jos uunissa halutaan kypsentää useita pizzoja kerralla, uunin on oltava iso.
Pizzauunissa voi valmistaa melkein mitä tahansa, mitä voidaan kypsentää uunissa: kuten leipää ja erilaisia Välimeren alueen perinneruokia. Pizzauuni soveltuu kuuman lämpötilansa vuoksi täydellisesti myös pita- ja naanleipien valmistukseen.
Valinta riippuu siitä, kuinka nopeasti pizzan pitää valmistua, kuinka monta pizzaa halutaan kypsentää kerralla ja halutaanko uunia käyttää muuhunkin kuin vain pizzan paistamiseen.
Pieni kannettava pizzauuni: Tällaista pizzauunia voi käyttää parvekkeella tai sen voi ottaa mukaan rannalle. Sen polttoaineena voi toimia puu, pelletti tai kaasu. Pizzauuni ei varaa lämpöä, joten sitä on lämmitettävä koko ruoanvalmistuksen ajan. Se kuitenkin kuumenee nopeasti, joten sillä voi valmistaa pizzat isollekin perheelle.
Siirrettävä, vapaasti sijoitettava pizzauuni: Tämä pizzauunityyppi on kooltaan isompi, mutta se on silti helppo siirtää haluttuun paikkaan kesäksi ja varastoon talveksi aivan kuten muutkin grillit. Saatavilla on jalallisia malleja ja työtasolle sijoitettavia malleja. Jotkin malleista varaavat lämpöä, kun taas toisia on lämmitettävä jatkuvasti. Näissä uuneissa voi valmistaa pizzaa isollekin seurueelle, jopa 20 hengelle.
Kiinteä pizzauuni: Tämä on perinteinen pizzauunityyppi, joka muurataan paikoilleen tai toimitetaan valmiina, paikalla koottavina moduuleina. Tätä uunityyppiä lämmitetään puulla, ja uuni varaa lämpöä. Saatavilla erikokoisia malleja, joista isoimpien kapasiteetti on lähes rajaton.
Sähkökäyttöinen pizzauuni: Viime vuosina markkinoille on tullut sähkökäyttöisiä pizzauuneja, joiden lämpötila on riittävän suuri ohutpohjaisen pizzan paistamiseen. Nämä uunit sopivat sisä- ja ulkokäyttöön ja soveltuvat pienen kokonsa vuoksi käytettäväksi keittiön työtasolle. Useimmilla malleilla voi valmistaa pizzat isollekin perheelle. Sähkökäyttöinen pizzauuni toimii myös keittiön kakkosuunina.
Kaasukäyttöinen pizzauuni on käytännöllinen ja helppokäyttöinen. Se kuumenee välittömästi, ja sen lämpötilaa voi säätää tarkasti. Lisäksi se on helppohoitoinen.
Sähkökäyttöinen pizzauuni on erittäin helppokäyttöinen ja soveltuu sisäkäyttöön. Se kuumenee nopeasti ja riittävän kuumaksi aidon italialaisen pizzan paistamiseen.
Puulla lämmitettävä pizzauuni kuumenee kuumemmaksi kuin muilla tavoin lämmitettävät. Se antaa pizzalle ominaisen autenttisuuden, hyvän maun ja tekee pohjasta rapean. Tämä uuni pitää kuumentaa hyvissä ajoin etukäteen.
Parhaiten pizzauunissa poltettavaksi sopivat tammi, koivu, haapa ja muut lehtipuulajit. Mitä suurempi puun lämpöarvo on, sitä parempi. Nämä puulajit tuottavat palaessaan runsaasti tasaista lämpö, mikä on ihanteellista pizzaa paistettaessa. Niistä pizzapohja saa myös miellyttävää savun makua. Lehtipuista syntyy vähemmän tuhkaa kuin muista puulajeista, ja ne palavat pidempään ja kuumemmin. Havupuulajien, kuten männyn ja kuusen, polttamista ei suositella. Niistä voi syntyä paljon savua, joka saa pizzan maistumaan pahalta.
Kuusi voi myös lennättää kipinöitä ja kekäleitä uunin pohjalle, pizzaan ja uunin edessä olevalle lattialle.
Pizzataikinan pitää olla sileää ja kimmoisaa. Silloin pohjasta tulee kevyt ja kuohkea. Se syntyy hienoksi jauhetuista jauhoista, jotka sisältävät runsaasti gluteenia. Tällaisissa jauhoissa on merkintä 0 tai 00.
Jos haluat viedä pizzanleivontasi seuraavalle tasolle, saatavilla on myös pitkään nostatukseen kehitettyjä jauhoja. Siitä pizza saa lisää makua. Lisäksi huomioon on otettava jauhojen vahvuus (W). Mitä suurempi jauhon W-arvo on, sitä pidempään taikinaa voi nostattaa.
Pizzan ylä- ja alapuolen kypsennyslämpötilan on oltava tasapainossa. Jos paistopinta on liian kuuma, pohja palaa, ennen kuin pinta on kypsynyt. Vastaavasti jos yläpuolelta tuleva lämpö on liian suuri suhteessa paistettavaan alaan, täytteet voivat palaa, samalla kun pohja jää raa’aksi. Jos lämmönlähde on toisella sivulla, pizzaa on käännettävä kypsennyksen aikana, jotta se ei pala.
Ripottele jauhoja paistopinnalle ennen pizzan paistamista. Muuten taikina tarttuu pintaan uuniin laitettaessa. Käytä taikinan venyttämiseen ja riivaamiseen durumvehnäjauhoja, kuten spolverina- tai semolajauhoja. Jauhon koostumuksen ja rakenteen ansiosta pizzaa on helppo siirtää keittiön työtasolla ja liu’uttaa pizzalapiolta uuniin.
Vältä vehnäjauhoja. Niistä pizza saa kuumassa uunissa palaneen ja kitkerän maun.
Varmista myös, että taikina ei ole liian kosteaa. Silloin sitä on hankalampi käsitellä ja se tarttuu helpommin alustaan.Anna taikinan levätä ennen pizzoiksi pyörittelyä ja varmista, että uunin pohja on esilämmitetty kunnolla, ennen kuin laitat pizzan uuniin.
Pizzauunin ihannelämpötila riippuu uunityypistä. Tämä tieto löytyy käyttöohjeesta. Perinteisen pizzauunin ihannelämpötila on noin 430 °C uunin pohjasta mitattuna. Tällöin lämpötila uunin kuvussa on 485 °C. Uunin pohjan lämpötila ei saa nousta yli 465 °C:seen, jotta pizza ei pala.
Paras väline tarkkaan lämpötilan valvontaan on infrapunalämpömittari. Ammattikäyttöön tarkoitettua mittaria ei tarvita, mutta on tärkeää, että sillä voi mitata vähintään 550 °C:n lämpötilaa ja mielellään korkeampaakin.
Kylmänostatus on pizzakokin salainen keino, jolla syntyy erityisen herkullinen pizzapohja. Siinä taikinaan käytetään haalean nesteen sijasta kylmää ja taikinan annetaan nousta pitkän aikaa kylmässä tai huoneenlämmössä. Nostatus voi kestää yön yli tai jopa useita päiviä.
Kylmänostatus soveltuu lähtökohtaisesti kaikille hiivataikinoille. Jos ohjetta ei ole tarkoitettu kylmänostatusta varten, hyvä nyrkkisääntö on käyttää hiivaa puolet vähemmän kuin ohjeessa. Kylmänostatuksen aikana taikina saa kehittyä ihanteellisesti, ja pizzapohjasta tulee kuohkea ja erityisen maukas.
